Misinformaatiota ja tosiasioita koronaviruksesta (COVID-19)

TARUA: Koronavirusta voi hoitaa antibiooteilla tai malarialääkkeillä

TOTTA: Koronavirukseen ei vielä ole rokotetta tai lääkehoitoa.

Tutkijat ympäri maailmaa kehittävät kiivaasti rokotetta virusta vastaan. Useita rokote-ehdokkaita testataan tällä hetkellä kliinisissä tutkimuksissa. Emme kuitenkaan tiedä, kauanko rokotteen kehittäminen vielä kestää.

Tutkijat selvittävät myös sekä uusien että tällä hetkellä saatavilla olevien lääkkeiden käyttöä, joista voisi olla apua koronaviruksen hoidossa. Esimerkiksi viruslääke remdesiviiri on saanut Australiassa tilapäisen hyväksynnän vaikean COVID-19-taudin hoitoon. Muita tutkittavia lääkkeitä ovat reuma-, malaria- ja HIV-lääkkeet. Ne eivät paranna koronavirusta, mutta saattavat vähentää tartunnan saavien lukumäärää ja tapausten vakavuutta.

Siksi on tärkeää suojautua harjoittamalla hyvää käsi- ja hengityshygieniaa, pitää turvavälit, pysyä kotona sairaana ja käydä testeissä, sekä käyttää kasvomaskia alueilla, joilla on merkittävästi yhteisöllisiä tartuntoja, etenkin, jos turvavälien pitäminen on vaikeaa.

TARUA: Lapset ovat koronaviruksen ‘supertartuttajia’

TOTTA: Vaikka tiedämme, että lapset ovat yleensä basillien ja virusten ‘supertartuttajia’, ja se pätee myös influenssaan, tällä hetkellä on näyttöä siitä, että COVID-19-taudin tarttuminen lapsesta toiseen koulussa on harvinaista. Mistään päin maailmaa ei ole myöskään tietoa siitä, että nuoremmat lapset olisivat tartuttaneet virusta laajalti. Vaikka se onkin mahdollista, tämän hetkisen näytön perusteella lapset eivät ole COVID-19-tautia aiheuttavan koronaviruksen supertartuttajia.

TARUA: Australia ei pysty hankkimaan tarpeeksi lääkinnällisiä laitteita ja tarvikkeita (hengityskoneita, -suojaimia, testipakkauksia)

TOTTA: Australia on onnistunut erittäin hyvin madaltamaan tautikäyrää, josta johtuen olemme välttäneet sairaaloihimme kohdistuvan lisäpaineen.

Australiassa on saatavilla runsaasti henkilönsuojaimia, ja lisää tuotetaan Australiassa ja toimitetaan Australiaan koko ajan. Esimerkiksi kansallinen lääkkeiden ja terveydenhuollon tarvikkeiden varasto on edelleen hyvin varusteltu ja se on tilannut yli puoli miljardia kasvomaskia porrastettuina toimituksina vuoteen 2021 asti. 

Australian hallitukselle neuvoa antavat komiteat, kuten Australian tartuntatautien seurantaverkosto (The Communicable Diseases Network Australia) ja kansanterveyslaboratorioiden verkosto (Public Health Laboratory Network) kokoontuvat usein arvioimaan uudelleen COVID-19-taudin testausvaatimuksien ohjeistusta varmistaakseen kansanterveydellistä vastettamme COVID-19-pandemiaan tukevan tarpeellisen testauksen.

TARUA: Australian sairaalat eivät selviydy COVID-19-taudin aiheuttamasta kysynnän kasvusta

TOTTA: Australia on onnistunut madaltamaan tautikäyrää erittäin hyvin, josta johtuen olemme välttäneet sairaaloihimme kohdistuvan lisäpaineen. Australiassa on huippuluokan terveydenhoitojärjestelmä, jolla on tarvittaessa hyvät edellytykset vastata lisäkysyntään COVID-19-pandemian aikana. Siihen sisältyy sairaalan vuodepaikkojen, lääkinnällisten laitteiden, tarvikkeiden ja lääkärikapasiteetin lisääminen Australian hallituksen, osavaltioiden ja territorioiden hallitusten ja yksityissairaalasektorin välisen kumppanuuden avulla. 

TARUA: Yhteiskunnan sulkeminen kahdeksi viikoksi pysäyttää COVID-19-taudin leviämisen 

TOTTA: COVID-19-taudin leviämistä ei pysäytetä rajoittamalla elämää kahden tai kolmen viikon ajan ja sitten poistamalla rajoitukset ja palaamalla normaaliin elämään.

Suurin osa COVID-19-tautiin sairastuneista saa vain lieviä oireita tai on oireeton. Jos yhteiskunta suljetaan vain kahdeksi viikoksi, on vaarana, että oireettomat COVID-19-taudin kantajat saattavat tietämättään altistaa muita virukselle, kun yhteiskunta jälleen avataan.

Paras tapa hidastaa COVID-19-taudin leviämistä on harjoittaa hyvää käsi- ja hengityshygieniaa, pitää turvavälit, pysyä sairaana kotona ja käydä testeissä, sekä käyttää kasvomaskia alueilla, joilla on merkittävästi yhteisöllisiä tartuntoja, etenkin, jos turvavälien pitäminen ei ole mahdollista.

Terveysalan asiantuntijamme seuraavat joka päivä Australiassa ilmeneviä uusia tapauksia sekä sitä, missä tartunnat leviävät. Sen jälkeen he antavat näyttöön perustuvia suosituksia mahdollisista tarvittavista uusista säännöistä tai rajoituksista. Jokaisen tulisi pysyä ajan tasalla tämän hetkisistä rajoituksista vierailemalla sivustolla www.australia.gov.au.

TARUA: Kaikkien testaaminen pysäyttää koronaviruksen leviämisen

TOTTA: Testaaminen ei pysäytä viruksen leviämistä.

Eräs COVID-19-taudin ennaltaehkäisyn ja hallinnan peruspilareista on oikea-aikainen, skaalautuva ja tarkka diagnostinen testaus. Diagnostisella testauksella on ratkaiseva rooli taudin epidemiologian määrittelyssä, tapausten ja kontaktien hallinnan informoinnissa ja viime kädessä virustartuntojen vähentämisessä.

Negatiivinen koronavirustestin tulos ei kuitenkaan tarkoita, ettetkö olisi vaaraksi itsellesi tai toisille. Koronavirustestin tulos voi olla negatiivinen SARS-CoV-2-altistuksen jälkeen (COVID-19-tautia aiheuttava virus), mutta ennen oireiden ilmenemistä. Siksi on niin tärkeää harjoittaa hyvää hygieniaa ja fyysistä etäisyyttä sekä pysyä kotona sairaana. Kohdennettuun testaukseen yhdistettynä nämä toimet auttavat torjumaan niin COVID-19-taudin kuin muitakin tartuntoja ja vähentämään Australian terveyspalvelujen kysyntää.

Onnistunut kansanterveydellinen kasvavien tapausmäärien ja tartuntojen alueellinen hallinta edellyttää testauksen huolellista kohdentamista, jotta epidemian hallinta ja laboratorio- ja testauspaikkakapasiteetin kestävyyden suojaus ovat oikeassa tasapainossa.

Kehotamme voimakkaasti välttämään laajaa oireettomien Australiassa asuvien testausta. Tällainen testausstrategia ei ole taudin leviämisen tunnistamisen kannalta epidemiologisesti järkevää eikä kustannustehokasta. Australian hallitus myöntää, että oireettomien henkilöiden testauksella voi tietyissä yhteyksissä olla merkitystä tautien torjunnassa ja valvonnassa. Näitä ovat esimerkiksi taudin puhkeamispaikka, väestö, jolla on korkeampi riski tartuttaa alhaisen esiintyvyyden alueita, väestönosa, jolla on merkittävästi korkeampi altistumisriski, sekä korkeamman tartuntariskin alueella olevat, jotka tartunnan saadessaan myös todennäköisesti sairastuvat vakavasti.

Australian hallitus suosittelee edelleen, että testausstrategioita, mukaan lukien oireettomille tarkoitetut työpaikan seulontaohjelmat, kehitetään yhteistyössä asiaankuuluvien kansanterveysviranomaisten ja laboratoriojohtajien kanssa. Näin varmistetaan sopivimmat ja tehokkaimmat lähestymistavat. Lisätietoa Australian hallituksen kannasta laajaan oireettomien testaukseen on terveysministeriön verkkosivuilla.

TARUA: Testit eivät ole tarkkoja

TOTTA: Australiassa COVID-19-testit ovat erittäin tarkkoja. Kaikki Australiassa käytetyt testausmenetelmät on validoitu kattavasti. Sekä Therapeutic Goods Administration (TGA) että pakollinen osallistuminen erityisesti SARS-CoV-2-virusta (COVID-19-tautia aiheuttavaa virusta) varten kehitettyihin laadunvarmistusohjelmiin seuraavat niitä edelleen tiiviisti.

Australiassa laboratoriopohjainen polymeraasiketjureaktiotesti (PCR) on paras testistandardi, jota käytetään akuutin SARS-CoV-2-tartunnan diagnosointiin. Testaukseen tarvitaan hengitystienäyte. PCR-testit ovat hyvin herkkiä ja havaitsevat hengitystienäytteestä pienimmätkin SARS-CoV-2-virukselle ominaiset geenifragmentit.

Kaikki uudet testaustekniikat edellyttävät Australiassa TGA:n erittäin huolellista arviointia, jotta varmistetaan tulosten laatu ja luotettavuus sekä mahdollistetaan niiden laillinen tarjonta. Ajantasaista tietoa Australian terapeuttisten tuotteiden rekisteriin sisältyvistä COVID-19-testeistä on TGA:n sivustolla: www.tga.gov.au/covid-19-test-kits-included-artg-legal-supply-australia.

TARUA: Koronavirus on huijausta

TOTTA: COVID-19-taudin aiheuttaa koronavirus (SARS-CoV-2), joka on osa suurta virusperhettä, joka voi aiheuttaa hengitystieinfektioita sekä ihmisillä että eläimillä. Infektiot voivat vaihdella vilustumistaudista ("flunssasta") vakavampiin sairauksiin. COVID-19-tauti leviää ihmisestä toiseen pisaroiden ja saastuneiden pintojen välityksellä.

Ensimmäinen SARS-CoV-2-viruksen eristänyt Kiinan ulkopuolinen laboratorio oli Australiassa Peter Doherty -instituutissa (Peter Doherty Institute for Infection and Immunity) sijaitseva Victorian tartuntatautien vertailulaboratorio (Victorian Infectious Diseases Reference Laboratory) (VIDRL). VIDRL jakoi eristämänsä viruksen muiden Australian laboratorioiden, Maailman terveysjärjestön ja muiden maiden kanssa mahdollistaakseen COVID-19-taudin diagnostisten testien kehittämisen, validoinnin ja todentamisen.

Australialla on onneksi julkisista ja yksityisistä laboratorioista koostuva asiantuntijaverkosto, jolla on valmiudet ja asianmukainen akkreditointi havaita ja vahvistaa SARS-CoV-2. Näiden laboratorioiden kyky laajentaa testauskapasiteettiaan on vaikuttanut olennaisesti siihen, että Australia on onnistunut madaltamaan tartuntakäyrää ja välttämään muissa maissa havaitut tuhoisat tartuntojen määrät. Tietoa COVID-19-tautiin sairastuneiden ja tautiin kuolleiden lukumääristä kerätään Australiassa ja ympäri maailmaa. Australian terveysministeriö julkaisee tietoja päivittäin.

TARUA: Kasvomaskit ovat tehottomia ja/tai vaarallisia

TOTTA: Kasvomaskit auttavat hidastamaan COVID-19-taudin leviämistä, kun niitä käytetään muiden varotoimien, kuten hyvän hygienian, turvavälien ja sairaana ollessa kotona pysymisen ja testauksen lisäksi.

Kuten useimmat hengitystievirukset, SARS-CoV-2 (COVID-19-tautia aiheuttava virus) leviää pääasiassa virusta sisältävissä pisaroissa, joita tartunnan saanut henkilö tuottaa puhuessaan, yskiessään tai aivastaessaan. Virus voi levitä myös saastuneiden pintojen välityksellä. Henkilö, jolla on viruksen aiheuttama hengitystieinfektio, mukaan lukien oireinen tai oireeton COVID-19, voi suojatakseen muita käyttää kasvomaskia, joka vähentää virusta sisältävien pisaroiden leviämistä. Terveydenhuollon ja hoiva-alan työntekijät käyttävät hengityssuojaimia suojautuakseen tilanteissa, joissa eivät voi pitää fyysistä etäisyyttä henkilöön, jolla on hengitystieinfektio, mukaan lukien COVID-19-tauti.

Maskin käyttö on vain yksi tapa hidastaa COVID-19-taudin leviämistä, eikä se korvaa muita varotoimia. On tärkeää noudattaa edelleen hyvää käsi- ja hengityshygieniaa, pitää fyysistä etäisyyttä ja sairaana pysyä kotona ja käydä testissä.

Ei ole näyttöä siitä, että maskin käyttö olisi vaarallista tai että se johtaisi ongelmiin, kuten hapenpuutteeseen. Terveydenhuollossa työskentelevät ovat käyttäneet maskeja pitkiä aikoja monen vuoden ajan ilman näitä ongelmia.

 

Vieraile sivustollamme säännöllisesti pysyäksesi ajan tasalla keskeisistä kehitysvaiheista Australian hallituksen vasteessa COVID-19-tautiin.

SBS julkaisee myös laajalti tietoa COVID-19-taudista eri kielillä. Voit myös käyttää matkapuhelinsovelluksia ja selainlaajennuksia hallituksen tiedonantojen kääntämiseen. Etsi omiin tarpeisiisi parhaiten soveltuva ratkaisu.

Lisätietoa englanniksi saat sivustolta www.australia.gov.au.